Ihmisiä pöydän ääressä- Pöydällä kannettava tietokone ja lehtiöitä.

Miten tilataan saavutettavat verkkosivut?

Kulttuuria kaikille -palvelun tehtäviin kuuluu muun muassa neuvoa taide- ja kulttuuritoimijoita saavutettavuuskysymyksissä. Viime aikoina meiltä on kysytty erityisesti seuraavaa: ”Kuka osaisi tehdä meille saavutettavat verkkosivut?” Kun vastaan kysymykseen, käännän sen aina muotoon ”Miten tilataan saavutettavat verkkosivut?”

Osaavan teknisen toteuttajan ja graafikon valinnasta on paljon hyötyä, mutta tilaajalla on aina vastuu omasta sivustostaan ja sen saavutettavuudesta. Tässä blogitekstissä annan vinkkejä verkkosivujen tilaamiseen, eli hienommin sanottuna jaan teille saavutettavuuden hankintaosaamista. Samoja ohjeita voi soveltaa muihinkin verkkopalveluihin, vaikkapa mobiilisovelluksen tilaamiseen.

1. Saavutettavuus mukana jokaisessa vaiheessa

Saavutettavuus kannattaa ottaa huomioon alusta asti, jo verkkosivuston suunnittelussa. Varaa budjetissa rahaa saavutettavuusratkaisuihin ja esimerkiksi saavutettavuuden arviointiin. Kannattaa varata rahaa myös kokemusasiantuntijoiden palkkioihin, jos haluaa pyytää heitä testaamaan sivustoa tai osallistumaan suunnitteluun.

Huolehdi, että uusien sivujen teossa on varattu tarpeeksi aikaa arviointiin, testaukseen ja korjausten tekemiseen. Lisäksi kannattaa varata aikaa myös tiedon hankkimiseen. Jos saavutettavuusasiat eivät ole tuttuja, kannattaa viestintää tekevien ihmisten opiskella saavutettavuuden näkökulmia. Tiedosta ei ole puutetta, sillä verkossa on tarjolla runsaasti ohjeita, ohjevideoita, koulutuksia, verkkoluentoja ja webinaareja digitaalisesta saavutettavuudesta. Esimerkiksi tällä saavutettavuusvaatimukset.fi-sivustolla on tietoa ja ohjeita. Myös Facebookissa Verkkopalvelujen saavutettavuus -ryhmässä keskustellaan aiheesta. Sieltä voi etsiä asiasanoilla aiempia keskusteluita tai kysyä oman kysymyksensä.

2. Lisää saavutettavuusvaatimukset tarjouspyyntöön

Verkkosivuille tilataan usein tekninen toteutus ja graafinen suunnittelu oman organisaation ulkopuolelta. Kaikissa tarjouspyynnöissä kannattaa ehdottomasti mainita, että sivuston on noudatettava vähintään WCAG 2.1 -ohjeen tasoja A ja AA. Lisäksi tarjouspyyntöön voi lisätä helppokäyttöisyyden vaatimuksia (katso esimerkiksi Papunetin ohje verkkosivujen helppokäyttöisyydestä). Samat vaatimukset kannattaa kirjoittaa ylös palveluntarjoajan kanssa tehtäviin sopimuksiin.

Kun vaatimukset on kirjattu tarkasti tarjouspyyntöihin, voi olla helpompaa valita sopiva tekijä sivustolle. Tarjouksista saattaa nimittäin erottua, ketkä tarjouksen tekijöistä ovat perehtyneempiä saavutettavuuteen. Kun vaatimukset on otettu mukaan sopimuksiin, niihin voi myöhemmin vedota, jos sivustolla huomataan korjattavaa.

3. Vahdi sivuston tekijää

Sivuston tekijän vahtiminen tai paimentaminen voi kuulostaa turhan voimakkaalta ilmaisulta, mutta sitä tilaajan täytyy kerta kaikkiaan tehdä. Verkkosivuston tilaajalla on viime kädessä vastuu siitä, että saavutettavuus toteutuu sivustolla. Käytännössä voit tarvita avuksi ulkopuolista asiantuntijaa, jotta voit olla varma sivuston saavutettavuuden toteutumisesta.

4. Tilaa sivustolle saavutettavuuden arviointi tai käyttäjätestaus

Arvioinnin ja testauksen avulla voi varmistaa, että sivusto todella vastaa saavutettavuusvaatimuksia. Arviointia ja testausta voi tehdä jo sivuston luonnosversioihin. Sitä ei siis välttämättä kannata jättää vasta viimeiseksi vaiheeksi juuri ennen julkaisua.

Saavutettavuuden arvioinnin tekee asiantuntija. Asiantuntija käy läpi, miten WCAG-kriteerit toteutuvat sivustolla. Arviointiraportin avulla on hyvin helppoa kirjoittaa saavutettavuusseloste. Käyttäjätestauksessa/käytettävyystestauksessa muutama eri tavoin toimintaesteinen henkilö suorittaa sivuilla erilaisia tehtäviä, ja kaikki mahdolliset hankaluudet kirjataan ylös. Testauksen voi tilata tai järjestää itse. Testaajille tulee maksaa palkkiot. Ohjeita testauksen järjestämiseen on esimerkiksi Yleisten kirjastojen saavutettavuussuosituksessa (luku 9.3.2 Käytettävyystestaus).

Jos sivusto tai verkkopalvelu on laaja ja siellä on monia erilaisia toimintoja, kannattaa teettää sekä saavutettavuusarviointi että käyttäjätestaus. Esimerkiksi kuntien sivut ovat usein hyvin laajoja. Jos sivusto on suppeampi ja yksinkertaisempi, pelkkä arviointi tai käyttäjätestaus voi riittää.

Testauksen tai arvioinnin jälkeen on tietenkin tehtävä vielä tarvittavat korjaukset. Huolehdi siis, että tekninen toteuttaja tai graafikko tekee pyydetyt muutokset.

5. Huolehdi saavutettavuudesta valmiin sivuston ylläpidossa

Aina, kun sivustolle viedään uutta sisältöä tai sitä päivitetään muulla tavoin, on muistettava saavutettavuus. Esimerkiksi otsikot tulee merkitä otsikkoelementeiksi sen sijaan, että vain muotoilisi otsikon tekstin suuremmaksi tai muuten visuaalisesti erottuvaksi. Otsikoilla on tärkeää olla looginen hierarkia, eli otsikkotason 1 (H1) alaotsikko on otsikkotaso 2 (H2), ei esimerkiksi otsikkotaso 4 (ei, vaikka se näyttäisi mielestäsi hienommalta). Kuviin tulee lisätä tekstivastine. Linkkien tulee kertoa siitä, mitä linkin takaa aukeaa. Liitetiedostoja kannattaa lähtökohtaisesti välttää, mutta jos niitä käytetään, pitää ne tehdä saavutettaviksi. Ohjeita saavutettavien asiakirjojen tekemiseen on esimerkiksi saavutettavasti.fi-sivustolla.

Lisäksi on hyvä pyytää palautetta sivuston käyttäjiltä ja korjailla sivua saadun palautteen mukaan. Sivuston toimivuutta on myös mahdollista testailla erilaisten maksuttomien ja maksullisten työkalujen avulla. Näistä on usein hyötyä sivuston kehittämisessä, mutta ne eivät koskaan korvaa saavutettavuuden asiantuntija-arviointia ja käyttäjätestausta.

Kannattaa kouluttaa kaikki sivustoa päivittävät henkilöt saavutettavuuden periaatteisiin. Myös uudet työntekijät täytyy muistaa perehdyttää.

Viimeinen sana

Loppuun vielä yksi huomio. Monet toimijat pohtivat nyt kiivaasti sitä, mitkä toimijat ja mitkä sisällöt tai palvelut itse asiassa kuuluvat digipalvelulain piiriin. Sen sijaan, että tuijotetaan pilkuntarkasti sitä, mikä lain piiriin kuuluu ja mikä ei, olisi tärkeää ottaa saavutettavuus kaikessa toiminnassa huomioon. Se on yhdenvertaisuuskysymys.

Kirjoittaja

Outi Salonlahti

Saavutettavuusasiantuntija ja suunnittelija, Kulttuuria kaikille -palvelu

Kirjoittajan työhön kuuluu muun muassa saavutettavuusasioista kouluttaminen, monenmoisiin kysymyksiin vastaaminen sekä Kulttuuria kaikille -palvelun verkkosivujen ylläpito ja kehittäminen.

Katso myös nämä

3/3: Hankalat yksityiskohdat

Lue edellinen

Saavutettavuusvalvonta hakee kahta uutta ylitarkastajaa

Lue seuraava