Korkeakoulun opintohallintajärjestelmän on oltava saavutettavuusvaatimusten mukainen
Asian kuvaaminen
Kantelu koski korkeakoulun opintohallintajärjestelmää. Kantelun mukaan opintohallintajärjestelmässä on vakavia saavutettavuuspuutteita, joista osa on ajoitettu korjattavaksi vasta vuonna 2023. Saavutettavuuspuutteet tekevät järjestelmän käytön tällä hetkellä näkövammaiselle henkilölle lähes mahdottomaksi. Järjestelmän merkitys opiskelussa on keskeinen ja se tullaan ottamaan entistä laajempaan käyttöön vuonna 2021.
Asian ratkaisu
Etelä-Suomen aluehallintoviraston saavutettavuudenvalvonnan yksikkö antoi korkeakoululle huomautuksen digipalvelulain 3 luvun vaatimusten laiminlyönnistä.
Ratkaisun perusteet
Opintohallintajärjestelmä ei täytä digipalvelulain mukaisia saavutettavuusvaatimuksia. Puutteet estävät käytännössä esimerkiksi näkövammaisen käyttäjän itsenäisen asioinnin.
Saavutettavuusvaatimuksista voi lain mukaan poiketa vain vetoamalla kohtuuttomaan rasitteeseen, jolloin sille on esitettävä lain mukaiset perusteet saavutettavuusselosteessa.
Korkeakoulu on kirjannut saavutettavuusselosteelle opintohallintajärjestelmän puutteet ja arvioinut aikataulun niiden korjaamiselle. Saavutettavuuspuutteet arvioidaan korjattavan osin vasta vuonna 2023. Korkeakoulu ei ole vedonnut kohtuuttomaan rasitteeseen tai perustellut pitkiä korjausaikoja lainkaan.
Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan vuoteen 2023 asti ulottuvia korjausaikoja ei voi todeta saavutettavuusselosteessa vetoamatta kohtuuttomaan rasitteeseen ja perustelematta asiaa digipalvelulain mukaisesti.
Asian selvittämisessä ei kuitenkaan ilmennyt riittäviä perusteita vedota kohtuuttomaan rasitteeseen. Ratkaisuun vaikutti erityisesti se, että korkeakoulut ovat isoja toimijoita, joiden tehtävänä on nimenomaisesti edistää yhdenvertaisuutta ja tarjota kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella. Opintohallintajärjestelmän käyttö ei myöskään ole vähäistä suhteessa vammaisten opiskelijoiden mahdollisuuksiin suorittaa opintonsa itsenäisesti. Koska opintohallintajärjestelmän kautta hoidetaan kaikki opintoihin liittyvät toiminnot, opintojen kannalta on välttämätöntä käyttää sitä toistuvasti esimerkiksi kursseille ilmoittautuessa. Erityisesti näkövammaisten opiskelijoiden itsenäinen opiskelu on lähes mahdotonta, ellei korjauksia tehdä. Jos suurin osa opiskeluajasta on mahdoton itsenäisesti käyttää opintohallintajärjestelmää, asettaa se opiskelijat eriarvoiseen asemaan ja hankaloittaa tutkinnon suorittamista. Erityisen ongelmallisena aluehallintovirasto näkee sen, että järjestelmän käyttöä laajennetaan ja se korvaa aikaisemman opintohallintajärjestelmän ennen kuin se täyttää digipalvelulain vaatimukset.
Saavutettavuuspuutteet tulee näin ollen viivytyksettä korjata vastaamaan digipalvelulain 7 §:n mukaisia saavutettavuusvaatimuksia. Erityisesti käytön estävät saavutettavuuspuutteet tulee korjata välittömästi.
Siihen asti kunnes saavutettavuuspuutteet on korjattu, korkeakoulun tulee tarjota vaihtoehtoinen asiointitapa ja kuvata ohjeet siihen saavutettavuusselosteessa. Vaihtoehtoisessa asiointitavassa tulee ottaa huomioon, että digipalvelulain mukaisten saavutettavuusvaatimusten ajatuksena on taata se, että käyttäjien ei tarvitsisi erikseen pyytää sisältöä saavutettavana.
Aluehallintovirasto on pyytänyt asiassa lausunnon myös yhdenvertaisuusvaltuutetulta ja ottanut huomioon sen, mitä valtuutettu on lausunut yhdenvertaisuuden kannalta. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan apua tulisi olla saatavilla myös virka-ajan ulkopuolella, jolloin opintohallintajärjestelmä on muidenkin opiskelijoiden käytössä.
Aluehallintovirasto on käsitellyt asiaa vain digipalvelulain näkökulmasta. Yksittäiset tapaukset voi lisäksi saattaa vireille yhdenvertaisuusvaltuutetulle tai yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle, jotka voivat tutkia tapauksia syrjinnän ja kohtuullisten mukautusten kannalta.