Esteettö­myys ja saavutetta­vuus kaiken suunnit­telun lähtökohdaksi

Esteettömyysdirektiivin tavoite on lähentää Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, jotka koskevat tiettyjen tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia. Kansalaisten tulisi voida luottaa siihen, että EU:n alueella tarjotaan tuotteita ja palveluja, jotka täyttävät samat esteettömyysvaatimukset.

Yhteisistä esteettömyysvaatimuksista hyötyvät erityisesti vammaiset henkilöt. Kun tuotteista ja palveluista tehdään esteettömämpiä, yhteiskunnan toimintaan on helpompi osallistua ja itsenäinen elämä helpottuu.

Tuotteille ja palveluille tulee esteettömyysvaatimuksia

Esteettömyysdirektiivi koskee tiettyjä tuotteita ja palveluita. Näillä tuotteilla ja palveluilla on vahva tieto- ja viestintätekninen liityntä, ja niiden on katsottu olevan tärkeitä, jotta erityisesti vammaiset henkilöt voivat osallistua yhteiskuntaan täysipainotteisesti. Näihin tuotteisiin ja palveluihin kuuluvat esimerkiksi tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät, älypuhelimet, sähkökirjat sekä itsepalvelupäätteet kuten pankki- tai matkalippuautomaatti. Lisäksi jatkossa esimerkiksi verkkokaupan tulee toimia esteettömyysvaatimusten mukaisesti.

Tämä EU:ssa valmisteltu luettelo tuotteista ja palveluista koskee aloja, joilla on havaittu olevan eniten lainsäädäntöeroja jäsenvaltioiden välillä tai markkinoiden on havaittu olevan hajanaiset. Tuotteille ja palveluille asetetut esteettömyysvaatimukset on lueteltu esteettömyysdirektiivin liitteessä. Vaatimukset koskevat sekä yksityistä että julkista sektoria, kun ne tarjoavat direktiivin alaan kuuluvia tuotteita ja palveluja.

Saavutettavuudella viitataan erityisesti digitaalisten palvelujen eli verkkosivustojen ja mobiilisovellusten käyttöön ja siihen, että ne olisivat paremmin käyttäjien, erityisesti vammaisten henkilöiden, saavutettavissa. Lainvalmistelun edetessä selviää, miten tulevat esteettömyysvaatimukset ja voimassa olevat saavutettavuusvaatimukset yhteensovitetaan. Se on selvää, että vaatimukset eivät ainakaan vähene ja vähintään samoja WCAG-kriteereitä tulee noudattaa jatkossakin digitaalisissa palveluissa. Saavutettavuus ja esteettömyys kannattaa siis ottaa kaiken suunnittelun lähtökohdaksi.

Mitä Suomessa tapahtuu?

Esteettömyysdirektiivin kansallisen toimeenpanon kokonaiskoordinaatio on sosiaali- ja terveysministeriössä. Lisäksi työhön on määrätty osallistumaan muita ministeriöitä. Tämä osaltaan kertoo sen, kuinka laajasta kokonaisuudesta on kysymys. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti ja on kutsunut mukaan myös Vammaisfoorumin ja elinkeinoelämän edustajat.

Nyt käynnissä olevan lainvalmistelun keskeisin tavoite on saada esteettömyysdirektiivin vaatimukset voimaan aikataulussa. Kansallisten lakien tulee olla voimassa 28.6.2022 mennessä. Mutta yhtä tärkeää lainvalmistelun edetessä on, että sidosryhmät kertovat näkemyksensä asiasta.

Tuotteiden ja palveluiden tarjoajille annetaan aikaa sopeutua esteettömyysvaatimuksiin. Kuitenkin pääosin 28.6.2025 jälkeen markkinoille voi saattaa vain tuotteita tai palveluita, jotka täyttävät esteettömyysvaatimukset. Tiettyjen ehtojen mukaan markkinoilla jo olevia palveluita saa tarjota sellaisenaan aina vuoteen 2030 asti.

Lisäksi esteettömyysdirektiivi sallii vaatimuksista poikkeamisen joissain tapauksissa. Tällaisia poikkeuksia ovat perusteellinen muutos ja kohtuuton rasite. Poikkeaminen tulee aina perustella ja esteettömyysvaatimuksia tulee noudattaa niin pitkälle kuin se ei ole kohtuutonta tai aiheuta perusteellista muutosta tuotteeseen tai palveluun.

Esteettömyysdirektiivi on hyvin laaja paketti. Muutos ottaa myös aikaa. Pitkällä aikavälillä nämä muutokset tekevät onnistuessaan muutoksen yhteiskunnassa. Tarkoitus on ottaa toiminnassa ja suunnittelussa kaikki huomioon eli suunnittele kaikille -periaate, design for all.

Tutustu esteettömyysdirektiiviin.
Esteettömyysdirektiivin kansallisessa valmistelussa aineistoa kerätään STM:n verkkosivuille.

Kirjoittaja

Emilia Ojala

Hankepäällikkö

Sosiaali- ja terveysministeriö

Katso myös nämä

Korkeakoulun opinto­hallinta­järjestel­män on oltava saavutettavuus­vaatimusten mukainen

Lue edellinen

Viranomainen, tunnista velvolli­suutesi digipalvelujen saavutetta­vuuden osalta

Lue seuraava