Saavutettavuus on kaikkien asia
Saavutettavuuden parantaminen onkin usein – ehkä paremman tiedon puutteessa – haluttu ulkoistaa: tilataan konsultilta kartoitus, jonka tulos annetaan sivuston tekniselle toimittajalle. Toimittaja sitten tekee kartoituksessa ehdotetut saavutettavuuskorjaukset ja voilà, rahaa meni mutta valmista tuli ja tämä kuumottava asia voidaan taas unohtaa muutamaksi vuodeksi – eikö?
No ei. Saavutettavuuden parantaminen on jatkuva prosessi, johon voivat vaikuttaa kaikki, jotka ovat tavalla tai toisella tekemisissä verkkosisältöjen tai -palvelujen kanssa. Se ei ole pelkkää kryptistä koodia tai poppamiesten kalliita taikoja, joilla parannetaan verkkopalvelun käyttömahdollisuutta muutamalle marginaaliryhmään kuuluvalle ihmiselle.
Eli mitä se saavutettavuus sitten tarkoittaa?
Saavutettavuus tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että mahdollisimman moni ihminen voisi käyttää verkkopalvelua mahdollisimman helposti. Arviolta yli miljoonalla suomalaisella on erityisiä haasteita verkkopalvelujen käytössä: esimerkiksi vammat, ikääntyminen, lukivaikeus, mielenterveyden ongelmat ja heikko suomen kielen taito voivat tuoda erilaisia hankaluuksia, kun pitäisi asioida verkossa – etenkin silloin, kun verkkopalvelun saavutettavuutta ei ole huomioitu.
Kun erilaisten ihmisten tilanteet, taustat ja tarpeet ymmärretään ja osataan huomioida eli pidetään mielessä saavutettavuus, palvellaan paremmin kaikkia käyttäjiä.
Tekniikkaakin tarvitaan, mutta yhtä tärkeää on selkeä sisältö
On toki totta, että saavutettavuuden yksi osa-alue on tekninen toteutus. Kun saavutettavuus huomioidaan teknisestä näkökulmasta, tehdään palvelun käyttö mahdolliseksi esimerkiksi ihmisille, jotka käyttävät verkkopalvelua ruudunlukuohjelman, silmänliiketunnistimen tai pelkän näppäimistön avulla.
Tekniikka on kuitenkin vasta puoli ruokaa: jos etsittyä sisältöä ei löydy tai sitä ei ymmärrä, ei palvelua voi pitää kovin saavutettavana. Esimerkiksi maahanmuuttajat, kehitysvammaiset ihmiset ja monet ikäihmiset tarvitsevat mahdollisimman selkeää kieltä ymmärtääkseen sisällön.
Ihan kaikki käyttäjät hyötyvät selkeästä ja ymmärrettävästä sisällöstä: sellaisesta, josta keskeisen asian löytää helposti ja nopeasti ja joka jättää mahdollisimman vähän ihmettelyn ja tulkinnan varaa. Siksi keskeinen rooli saavutettavuuden edistäjinä on myös niillä työntekijöillä, jotka tuottavat verkkoon sisältöjä, kuten ohjeita, päätöstekstejä ja uutisia.
Lue lisää siitä, keille saavutettavuus on tärkeää ja miksi
Johdon tuki on keskeistä
Saavutettavuus edistyy siis aidosti parhaiten silloin, kun sen merkitys ymmärretään laajasti: fokuksessa eivät ole tekniset standardit ja koodinpätkät vaan ihmiset ja heidän erilaiset tilanteensa ja tarpeensa. Tämä on näkökulma, joka organisaation pitäisi ottaa kaiken toimintansa lähtökohdaksi ja periaatteeksi. Saavutettavuudesta siis hyötyvät kaikki palvelujen käyttäjät, ja kaikilla työntekijöillä on roolinsa saavutettavuuden edistäjinä.
Asiat eivät kuitenkaan tapahdu itsestään. Saavutettavuuskin on asia, josta organisaatiossa jonkun tai joidenkin pitää olla vastuussa – ei yksin kaikesta toteutuksesta mutta esimerkiksi kartoittamassa tiedon ja koulutusten tarvetta, jakamassa tietoa, lisäämässä ymmärrystä ja etsimässä parhaita käytäntöjä saavutettavuuden parantamiseksi. Koodari tarvitsee erilaista ohjeistusta kuin vaikkapa hankintajuristi, talouspäällikkö, asiakaspalvelija tai asiantuntija, joka kirjoittaa päätöstekstejä tai tietoartikkeleita verkkoon silloin tällöin osana muuta työtään.
Johdon ymmärrys ja tuki on aivan keskeistä: jos johto ei näe saavutettavuuden merkitystä, saavutettavuus tuskin pääsee tärkeyslistalla kovin korkealle eikä ulotu kaiken toiminnan perustaksi. Johdon tehtävä on antaa saavutettavuuden edistämiselle selkeä mandaatti ja varmistaa riittävät resurssit.
Tehdään siis parempia, saavutettavampia palveluja kaikille ihmisille – se on meidän kaikkien asia ja me pystymme siihen yhdessä!
