Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa julkista sektoria ja osaa yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioista noudattamaan saavutettavuusvaatimuksia. Tästä osiosta löydät tietoa lain vaatimuksista ja siitä, millaisia toimijoita laki velvoittaa
Digitaalisten palvelujen saavutettavuusvaatimukset ja velvollisuudet
Digipalvelulaki sisältää saavutettavuus- ja esteettömyysvaatimuksia ja velvollisuuksia, jotka kaikkien sen piiriin kuuluvien digitaalisten palvelujen pitää täyttää. Kaikille yhteiset vaatimukset voidaan kiteyttää seuraavasti:
- Digitaalisen palvelun ja sen sisältöjen pitää täyttää sille asetetut tekniset saavutettavuusvaatimukset eli eurooppalaisen standardin EN 301 549 määrittelemät tekniset vaatimukset palvelulle ja sen sisällöille. Standardissa viitataan WCAG-ohjeistukseen.
- Digitaalisesta palvelusta pitää löytyä saavutettavuusseloste, joka kertoo käyttäjille sen, kuinka saavutettava palvelu on. Palvelun ja sen sisältöjen saavutettavuus tulee arvioida ja saavutettavuuden tila ja sen mahdolliset puutteet esitellä saavutettavuusselosteessa. Tarjolla on myös työkalu selosteen täyttämiseen.
- Käyttäjillä pitää olla mahdollisuus antaa toimijalle palautetta saavutettavuudesta eli digitaalisessa palvelussa pitää olla oma kanava saavutettavuuspalautteelle. Palautteeseen tulee vastata 14 vuorokauden kuluessa.
- Lisäksi digipalvelulaissa on säädetty palvelukohtaisia lisävaatimuksia ja ilmoitusvelvollisuuksia seuraaville kuluttajille suunnatuille digitaalisille palveluille: verkkokaupat, sähkökirjat, osa henkilöliikenteen ja pankkien palveluista sekä audiovisuaaliseen sisältöön pääsyn tarjoavat palvelut ja viestintäpalvelut. Näistä vaatimuksista voit lukea tarkemmin tältä sivulta .
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) (Ulkoinen linkki) eli digipalvelulaki tuli Suomessa voimaan 1.4.2019 ja sen 3 a lukua koskevat muutokset 1.2.2023. Taustalla ovat Euroopan unionin saavutettavuus- ja esteettömyysdirektiivit.
Lisäksi taustalla vaikuttaa YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (Ulkoinen linkki), joka korostaa vammaisten ihmisten osallisuutta ja mahdollisuutta itsenäiseen asiointiin myös digitaalisessa ympäristössä. Saavutettavuus on yksi sopimuksen keskeinen periaate.
Lain tavoitteena on parantaa jokaisen mahdollisuuksia käyttää yhdenvertaisesti digitaalisia palveluja. Saavutettavuus tulee ymmärtää keskeisenä toiminnan periaatteena, joka pitäisi ottaa huomioon kaikessa verkkosisältöjen ja -palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa.
Liikenne- javiestintävirasto Traficomin digitaalisen esteettömyyden ja saavutettavuuden valvontayksikkö on digipalvelulain noudattamista valvova viranomainen.
Eurooppalainen standardi EN 301 549
Digipalvelulain tekniset saavutettavuusvaatimukset on määritelty yhdenmukaistetussa eurooppalaisessa EN 301 549 standardissa. Standardissa viitataan WCAG-ohjeistukseen mutta se on saavutettavuusvaatimusten osalta kattavampi.
Käytännössä verkkosivustojen tulee noudattaa WCAG-ohjeistuksen A- ja AA-tason kriteereitä. Kun kyseessä on mobiilisovellukset tai verkkosivustolta ja mobiilisovelluksesta ladattavat dokumentit, useiden yksittäisten vaatimusten kohdalla sovelletaan WCAG-ohjeistusta soveltuvin osin.
WCAG-ohjeistuksen lisäksi tulee huomioida myös ne saavutettavuusvaatimukset, joissa ei viitata WCAG-ohjeistukseen. EN 301 549 -standardi sisältää vaatimuksia esimerkiksi videosoittimille sekä kaksisuuntaiselle ääniviestinnälle ja reaaliaikaiselle tekstille. Vaatimuksia on myös tuotedokumentaatiolle ja tukipalveluille sekä biometristen tunnisteiden käyttämiseen. Lisäksi mobiilisovellusten kohdalla standardissa on määritelty muun muassa vaatimuksia alustan saavutettavuusominaisuuksien tukemiseksi.
Standardi on julkaistu suomeksi ja englanniksi ja se on ladattavissa SFS:n verkkosivuilta. Lue SFS EN 301 549 standardin käännös suomeksi ja englanniksi (Ulkoinen linkki).