Saavutettavuustyö Kelassa: ”Tärkein motivoija on tekijän oma oivallus”

Kela aloitti saavutettavuustyönsä vuoden 2017 loppupuolella. Puoleentoista vuoteen on mahtunut omia oivalluksia, haasteiden ratkomista ja uusien sisältöjen kehittämistä, mutta ennen kaikkea projekti on opettanut, kuinka moniulotteista saavutettavuustyö on.

Kelan verkkopalveluiden saavutettavuustyö on ollut tekijöilleen mielenkiintoinen matka, jossa iso osa työstä ja haasteista on ratkottu omin voimin. Tiedontarve on ollut muutoksessa suuri, eikä riittävää tukea ole aina ollut saatavilla saavutettavuuteen liittyvien asioiden ollessa vielä kaikille uusia.

Onnistumiset palkitsevat

Oma ymmärrys on kuitenkin parantunut koko ajan ja onnistumiset palkitsevat. Parhaita palkintoja ovat olleet muutokset, jotka eivät lopulta olekaan auttaneet vain tiettyä ryhmää vaan ovat parantaneet käyttökokemusta kaikille.

”Tärkeintä on, että tekijät oivaltavat itse mitä saavutettavuus on. On vaikeaa motivoitua kehittämään saavutettavaa palvelua, jos ei ihan ymmärrä mitä sillä tarkoitetaan”, projektipäällikkönä saavutettavuustyössä toimiva Raila Äijö kertoo.

Esimerkkinä oivalluksien synnyttämisessä on ruudunlukijaohjelma, joka muuttaa näytöllä olevan tekstin puheeksi. Kelalaiset voivat ladata ohjelman itselleen saadakseen ymmärryksen näkövammaisen henkilön käyttökokemuksesta.

Apua henkilöstön koulutukseen ja arviointityöhön on saatu myös Näkövammaisten liiton litterointi- ja saavutettavuustestausta tarjoavalta Annanpuralta sekä Kehitysvammaliitolta.

Valtava tietomäärä tuo haasteita

Kelassa käsiteltävä tietomäärä on suuri ja materiaalimuotoja on paljon. Tähän vaikuttavat etenkin Kelan pitkä historia sekä eri tietojärjestelmien kerroksellisuus. Saavutettavuutta ei ratkaista yksinkertaisesti muuttamalla fonttia tai lisäämällä vanhaan palveluun lukuohjelmisto. Kelalaiset peräänkuuluttavatkin yleiseen keskusteluun ymmärrystä saavutettavuuden moniulotteisuudesta.

”Kelan tyyppisissä organisaatioissa taustajärjestelmät ovat monimutkaisia. Muutoksia tehtäessä on tutkittava, vaarantavatko ne käytettävyyden valtaosalle käyttäjistä tai pystyttäisiinkö kuitenkin tekemään ratkaisu, josta kaikki käyttäjät hyötyvät”, tiedonhallinnan suunnittelija Tuija Kautto kuvaa.

Lisähaasteita luovat erilaiset dokumenttimuodot, kirjeet ja lomakkeet sekä esimerkiksi tulostettavuus. Muutokset eivät voi sekoittaa koko korttipakkaa.

”Kun muutetaan jotain, pitää varoa rikkomasta jotain muuta”, Kautto jatkaa.

Suunnitteilla oma verkkokoulu saavutettavuudesta

Tulevaisuudessa Kelassa keskitytään muun muassa varmistamaan, että saavutettavuus on mukana kaikissa hankinnoissa ja että kelalaisilla on tehtäviinsä riittävät tiedot ja taidot saavutettavuudesta.

Jälkimmäiseen saattaa löytyä ratkaisu kaavaillusta Kelan sisäisestä verkkokoulusta, josta saavutettavuuden ydinasiat olisi helppo tarkistaa.

Vastaajina Kelalta Raila Äijö, projektipäällikkö ja asiantuntija, Tuija Kautto, tiedonhallinnon suunnittelija sekä Sannu Järvinen, IT-asiantuntija

”Tärkeintä on, että tekijät oivaltavat itse mitä saavutettavuus on. On vaikeaa motivoitua kehittämään saavutettavaa palvelua, jos ei ihan ymmärrä mitä sillä tarkoitetaan.”

Katso myös Raila Äijön esitys AVIn saavutettavuustilaisuudessa marraskuussa 2018:

Katso myös nämä

Saavutettavuus on kaikkien asia

Lue edellinen

Saavutettavuus lunastaa yhdenvertaisuuden vero.fi-palvelussa

Lue seuraava