Videoiden ja äänilähetysten saavutettavuus

Tämän sivun sisältö, seuraavan luettelon linkeistä pääset sivulla kyseiseen kohtaan

Videot parantavat saavutettavuutta

On tärkeää, että jokainen saa tietoa itselleen sopivassa muodossa. Olemme erilaisia oppijoita: joillekin sopii tekstin lukeminen, toisille visuaalinen esitystapa, ja kolmannet oppivat kenties kuuntelemalla. Monien ihmisten on helpompi omaksua asioita videoista kuin vaikkapa lukemalla tekstiä.

Videoista hyötyvät esimerkiksi henkilöt, joilla on luki- ja oppimisvaikeuksia tai joiden suomen kielen taito on heikko. Videot, ja ylipäänsä kuvilla tuettu viestintä, parantavat siis sisällön saavutettavuutta etenkin henkilöille, joille tekstin lukeminen tai ymmärtäminen on vaikeaa.

Videoiden sisältämä tieto pitää kuitenkin tarjota myös tekstimuodossa, sillä kaikki ihmiset eivät näe tai kuule videoita.

Iso osa ihmisistä hyötyy tekstityksistä

Jotta kuulovammaiset ja näkövammaiset henkilöt voivat seurata videoita, on tekstitys ja kuvailutulkkaus tärkeää. Esimerkiksi noin 750 000 suomalaisella on jonkinasteinen kuulonalenema, ja usein he tarvitsevat tekstityksen saadakseen videon äänisisällöstä selvää.

Tekstityksistä hyötyvät myös monet muut kuin kuulovammaiset ja näkövammaiset ihmiset, esimerkiksi kieltä opettelevat henkilöt. Hälyisässä tilassa ei voi kuulla videoiden ääniä ja toisaalta hiljaisessa tilassa videoiden ääntä ei saa kuunnella – ainakaan ilman kuulokkeita.

Videoita katsotaan ylipäänsä yhä enemmän ilman ääntä, joten tekstitys takaa sen, että viesti tavoittaa katsojan.

Lain saavutettavuusvaatimukset videoille ja äänilähetyksille

Organisaatioiden, joita lain saavutettavuusvaatimukset koskevat, on pidettävä huoli siitä, että niiden verkkosivustoilla julkaistavat videot ovat saavutettavia viimeistään siirtymäajan jälkeen eli alkaen 23.9.2020. Mobiilisovelluksissa julkaistujen videoiden ja äänilähetysten pitää olla vaatimusten mukaisia 23.6.2021.

Lain videoille asettamat saavutettavuusvaatimukset tulevat WCAG 2.1 -ohjeistuksesta. Laissa (ja WCAG-ohjeistuksessa) ei puhuta videoista vaan käytetään termiä aikasidonnainen media. Termillä tarkoitetaan mediasisältöä, joka voi olla

  • pelkkää ääntä (esim. podcast-lähetykset)
  • pelkkää videokuvaa ilman ääntä
  • äänen ja videokuvan yhdistelmää
  • ääntä ja/tai videokuvaa, johon sisältyy vuorovaikutusta.

Tämän lisäksi laki (ja WCAG-ohjeistus) jakaa mediasisällöt suoriin lähetyksiin ja tallenteisiin. Suorat lähetykset eivät kuulu tämän lain vaatimusten piiriin, mikä on poikkeus WCAG-kriteereihin verrattuna.

WCAG 2.1 -ohjeistuksessa on monta ohjetta ja onnistumiskriteeriä, jotka ohjaavat videoiden saavutettavuuteen. Ohjeen 1.2 (Aikasidonnainen media) alla on useampi kriteeri, jotka koskevat videoiden saavutettavuutta.

Äänilähetysten (podcastien) ja pelkkää kuvaa sisältävien videoiden tekstivastine (kriteeri 1.2.1)

Useimmiten tekstitysasia mielletään nimenomaan videoita koskevaksi vaatimukseksi. Kuitenkin myös pelkille äänilähetyksille, esimerkiksi podcasteille, täytyy tarjota tekstivastine (WCAG-kriteeri 1.2.1).

Tekstivastineen pitää olla mahdollisimman täsmällinen vastine äänisisällöstä ja siinä pitää myös mm. kertoa, kuka on kulloinkin äänessä, jos se ei ole ilmeistä. Tekstivastineen pitää löytyä äänilähetyksen välittömästä yhteydestä. Teksti voi olla verkkosivun omaa sisältöä tai esimerkiksi erillinen (saavutettava) tiedosto.

Jos video sisältää pelkkää kuvaa, ei siis lainkaan ääntä, tämän kriteerin mukaan sen keskeisestä sisällöstä pitää laatia joko tekstivastine tai ääniselite (kuvailutulkkaus).

Tekstitys (kriteeri 1.2.2)

Videoissa pitää lähtökohtaisesti olla tekstitys. Tekstityksen pitäisi kattaa paitsi videon puhe, myös muut olennaiset äänet. Esimerkiksi taustamusiikki, poliisiauton sireenien ulvonta, taustalla kuuluva äänimaisema tai oven koputus pitää kertoa tekstityksessä olennaisilta osiltaan. Taustamusiikin kuvailussa riittää usein esimerkiksi huomio musiikin tyylistä.

Tekstityksessä pitää myös kertoa, kuka puhujista on äänessä, jos videolla esiintyy useampia henkilöitä eikä kuvasta käy ilmi, kuka puhuu.

Ääniselite eli videon kuvasisällön kuvailu ääneen eli ns. kuvailutulkkaus (kriteeri 1.2.5)

Jos sivuilla on video, jonka kaikki oleellinen tieto ei tule ilmi videon ääniraidasta, videolle pitää tehdä kuvaileva äänivastine. Äänivastineen pitäisi sisältää siis kaikki sellainen oleellinen tieto, jota ei videon omasta ääniraidasta saa selville.

Muut videoita koskevat WCAG-kriteerit

WCAG-ohjeistuksen muistakin luvuista löytyy ohjeita, jotka sääntelevät videoita. Esimerkiksi verkkosivuilla automaattisesti alkava video tai ääni on pystyttävä pysäyttämään (kriteerit 1.4.2 Audion kontrollointi ja 2.2.2 Keskeytä, pysäytä, piilota).

Sivuilla ei myöskään saa olla sellaista toistuvasti vilkkuvaa sisältöä, joka voi aiheuttaa sairaskohtauksen esimerkiksi epilepsiaa sairastavalle henkilölle (kriteeri 2.3.1 Kolme välähdystä tai alle -raja-arvo).

Kriteereistä ja niihin liittyvistä poikkeuksista voi lukea lisää Kehitysvammaliiton ylläpitämältä Papunetin saavutettavuus-sivustolta.

Mitkä videot pitää tehdä saavutettaviksi?

Lain mukaan kaikki videot, jotka jäävät tallenteiksi palveluntarjoajan verkkosivuille, on tehtävä saavutettaviksi. Laissa ei siis esimerkiksi määritellä, että vain tietyn mittaiset lyhyet videot tulisi tekstittää ja pidemmät tallenteet, esimerkiksi kunnanhallituksen kokoukset, voisi jättää tekstittämättä. Myös esityksistä tai luennoista tehdyt videot tulee tekstittää, koska harvoin esiintyjä puhuu sanasta sanaan samat asiat esitysdiojen kanssa.

Jos arvioidaan, että lähetyksen sisältö on niin keskeinen asiakkaille, että se jää tallenteena organisaation verkkosivustoille, jokaisella riippumatta vammasta tai toimintarajoitteesta on oikeus saada tallenteen tieto itselleen saavutettavassa muodossa. Erityisesti pitäisi pyrkiä siihen, että keskeisiä päätöksiä tai vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevat videot olisivat tarjolla saavutettavuusvaatimukset täyttävässä muodossa videoiden pituudesta riippumatta.

Katso kuitenkin myös kohta ”Jos videoiden tekstittäminen osoittautuu kohtuuttoman raskaaksi tai kalliiksi”.

Videot sosiaalisen median kanavissa

Videoita voi olla myös sosiaalisen median kanavissa, esimerkiksi organisaation YouTube-kanavissa.

Saavutettavuusvaatimuksia ei voi kiertää julkaisemalla ei-saavutettavaa sisältöä muiden hallinnoimissa kanavissa. Jos organisaatio käyttää esimerkiksi YouTubea tai muuta sosiaalisen median kanavaa videoiden julkaisuun, videoiden pitäisi noudattaa vaatimuksia.

Jos sosiaalisen median kanavissa on asiakkaille keskeistä, oleellista tietoa sisältäviä videoita, tieto pitäisi joka tapauksessa tarjota myös organisaation omilla verkkosivuilla (tai mobiilisovelluksessa). Organisaation harkittavaksi jää, mitkä videot sisältävät sellaista oleellista tietoa, jonka pitäisi olla tarjolla sosiaalisen median kanavien lisäksi myös omilla verkkosivuilla tai sovelluksessa.

Suoria videolähetyksiä ei tarvitse lain mukaan tekstittää

WCAG 2.1 -kriteeristö (kriteeri 1.2.4, taso AA) velvoittaa tarjoamaan tekstityksen myös suorille videolähetyksille. Tästä on kuitenkin laissa ja säädetty poikkeus, eli lain saavutettavuusvaatimukset eivät koske suoria videolähetyksiä. Niidenkin tekstittäminen on saavutettavuuden parantamiseksi suositeltavaa.

Esimerkiksi seminaarit ja kokoukset, joita voi seurata etäyhteyden kautta, voidaan tehdä saavutettaviksi käyttämällä kirjoitus- ja viittomakielen tulkkeja. Tästä pitää sopia tulkkien kanssa etukäteen.

Tarvitaanko tekstitys aina? Video tekstin mediavastineena

WCAG-ohjeistuksen mukaan videota ei tarvitse tekstittää, jos video on niin sanottu tekstin mediavastine ja on sellaiseksi selvästi merkitty.

Milloin sitten video voi olla tekstin mediavastine? Asiaa ei ole kattavasti määritelty WCAG-ohjeistuksessa, mutta siinä on annettu joitakin esimerkkejä. Esimerkiksi verkkosivulla oleva ohjeteksti voisi olla esitetty myös videona tekstin välittömässä yhteydessä. Tällainen video on ohjetekstin mediavastine.

Videon sisällön täytyy joka tapauksessa vastata tekstiä mahdollisimman tarkasti, jotta se olisi katsottavissa tekstin mediavastineeksi.

On myös tärkeää, että teksti ja sen mediavastineena toimiva video löytyvät helposti toistensa yhteydestä.

Millä kielellä tekstitys pitää tehdä?

WCAG-ohjeistuksessa ei ole vaatimuksia sille, että video tulisi tekstittää muille kielille, esimerkiksi että suomenkielisessä videossa olisi ruotsinkielinen tekstitys. Ohjeistuksen noudattaminen tarkoittaa sitä, että suomenkielinen video tekstitetään suomeksi, ruotsinkielinen ruotsiksi ja niin edelleen.

Käyttäjäystävällinen lähtökohta on tietenkin tarjota myös käännöstekstitys, varsinkin jos tekstityksen voi halutessaan laittaa päälle ja pois.

Pitääkö videot tehdä myös viittomakielellä?

Laissa ei ainakaan toistaiseksi vaadita sitä, että videoista tehtäisiin myös viittomakielisiä versioita. Videoiden tulkkaaminen viittomakielelle on WCAG-ohjeistuksen AAA-tason kriteeri (1.2.6), kun laki velvoittaa A- ja AA-tason kriteerien noudattamiseen.

Viittomakieli on kuurojen henkilöiden äidinkieli, joten viittomakieliset videot parantavat keskeisesti sisältöjen saavutettavuutta kuuroille henkilöille. Toki monet kuurot hyötyvät myös videoista, joissa on tekstitys.

Videot ja äänilähetykset saavutettaviksi alkaen 23.9.2020

Verkkosivuilla julkaistujen videoiden ja äänilähetysten pitää noudattaa saavutettavuusvaatimuksia 23. syyskuuta 2020 alkaen. Ennen tätä päivämäärää videot voi vielä tämän lain mukaan julkaista ei-saavutettavassa muodossa eli käytännössä ilman tekstityksiä ja mahdollista äänivastinetta.

Vanhoja ei-saavutettavia videoita ei tarvitse poistaa siirtymäajan jälkeen verkkosivuilta eikä niitä tarvitse tehdä saavutettaviksi takautuvasti. Jos sivustolla on tällaisia vanhoja videoita, niistä pitää kertoa saavutettavuusselosteessa.

Videot pitää tehdä saavutettaviksi kahden viikon kuluessa julkaisusta

Silloin kun video jää tallenteeksi palveluntarjoajan verkkosivustolle, se on tehtävä saavutettavaksi viimeistään 14 vuorokautta ensilähetyksen jälkeen. Suositeltavaa on, että videotallenne on saavutettava jo, kun se julkaistaan.

Miten tekstitys pitää tehdä?

WCAG-kriteeristö ei määritä sitä, kuinka tekstitys tulee tehdä. Tekstitys voidaan ”polttaa” eli tehdä kiinteäksi osaksi videota (ns. open captions) tai tehdä sellaisella työkalulla, joka mahdollistaa, että tekstit saa laitettua pois päältä tai päälle halutessaan (ns. closed captions). Jälkimmäinen tapa antaa enemmän mahdollisuuksia katsojalle seurata videota omien mieltymysten ja käyttötottumusten mukaan.

Ihmisillä on varmasti eri mieltymyksiä tekstitysten suhteen, mutta käyttäjäystävällinen tapa on ohjeistaa kuinka tekstitykset saa laitettua päälle tai pois päältä.

Myös videosoittimen pitää olla saavutettava

Myös videosoittimen, jota käytetään verkkosivustolla, täytyy olla saavutettavuusvaatimusten mukainen. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että soittimen täytyy toimia myös näppäimistöllä ja ruudunlukuohjelmilla ja painikkeiden tummuuskontrastien on oltava riittävän suuret.

Sama vaatimus koskee luonnollisesti myös äänilähetysten soittimia, jotka on upotettu verkkosivustolle.

Jos videoiden tekstittäminen osoittautuu kohtuuttoman raskaaksi tai kalliiksi

Lain lähtökohta on se, että kaikki verkkosivuilla julkaistut videot on tekstitettävä ja tarvittaessa myös kuvailutulkattava viimeistään 14 vuorokautta julkaisun jälkeen. Lain tarkoituksena ei kuitenkaan ole estää sisältöjen julkaisua tai johtaa siihen, että sisältöjä poistetaan verkosta sen vuoksi, että ne eivät noudata saavutettavuusvaatimuksia.

Jos videon tekeminen saavutettavuusvaatimusten mukaiseksi olisi kohtuuttoman työlästä, raskasta tai kallista organisaation kokoon ja videon kohderyhmään nähden, on mahdollista käyttää kohtuuttoman rasitteen perustetta.

Kohtuuttoman rasitteen perusteella voi mahdollisesti osan videoista (ja muista verkkopalvelun sisällöistä) jättää saavutettavuusvaatimusten ulkopuolelle. Kohtuuttoman rasitteen perusteen käytöstä on ilmoitettava saavutettavuusselosteessa ja perustetta voi käyttää sisällön osalta vain tilapäisesti. Tilapäisyys riippuu tilanteesta, mutta se voi kestää esimerkiksi joitakin kuukausia.

Jos jokaisen videon tekstittäminen ei ole nykytilanteessa realistinen mahdollisuus, kannattaa pohtia, mitkä sisällöt ovat keskeisiä ja oleellisia kaikille asiakkaille, ja onko sisältöjä, jotka koskevat erityisesti vammaisille henkilöille tärkeitä asioita. Tavoitteena on toki pyrkiä siihen, että kaikki verkossa julkaistu videomateriaali olisi saavutettavuusvaatimusten mukaista.

Lisätietoa kohtuuttomasta rasitteesta

Huomioi saavutettavuus jo videotuotannon suunnittelussa

Videoiden tuotannossa kannattaa jo suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon lain saavutettavuusvaatimukset.

Esimerkiksi dialogi kannattaa suunnitella mahdollisuuksien mukaan niin, että se tarjoaa riittävästi tietoa myös oleellisesta visuaalisesta sisällöstä, jolloin ei tarvitse tehdä jälkikäteen erillistä ääniselitettä (kuvailutulkkausta).

Jos tuotannossa käytetään ulkopuolista kumppania, kannattaa myös tekstitysmahdollisuus selvittää heti aluksi.