Harjoittelijana saavutettavuustiimissä

”Mahtavaa, sain harjoittelupaikan saavutettavuuden valvonnan yksiköstä!” ”Eli mistä?” kysyi moni läheiseni hämmentynyt ilme kasvoillaan. Selvästi saavutettavuus sanana on monelle vielä vieras.

Olen kertonut, että saavutettavuus liittyy verkkopalvelujen esteettömyyteen. Kaikkien tulisi pystyä toimimaan digimaailmassa yhdenvertaisesti, eikä ketään saa sulkea palvelujen ulkopuolelle. On arvokasta olla mukana levittämässä tietoisuutta tästä tärkeästä aiheesta.

Aloitin Etelä-Suomen aluehallintoviraston saavutettavuuden valvonnan yksikön eli saavutettavuustiimin harjoittelijana kesäkuun alussa. Opiskelen Jyväskylän yliopistossa sosiologiaa ja olen kiinnostunut digitalisaatioon liittyvästä eriarvoistumisesta.

Eriarvoistumiskeskusteluun liitetään usein jonkin ihmisryhmän syrjäytyminen tai yleisestä kehityskelkasta putoaminen. Myös digitalisaatioon liittyy samanlainen huoli siitä, että kaikki käyttäjäryhmät eivät pysty hyödyntämään tarjottuja verkkopalveluja tasavertaisesti.

Digitalisaatiossa on muistettava ihmisten erilaisuus

Suomella on pitkä perinne yhdenvertaisuudesta huolehtimisessa. Julkisesti tuotettujen palvelujen kattavuudesta ja yhdenvertaisuudesta on huolehdittu universalismin hengessä.

Digitalisaatio, niin kuin monet muutkin yhteiskunnalliset muutokset, tuo mukanaan mahdollisuuksien lisäksi myös haasteita. Onneksi nämä ongelmat eivät kuitenkaan ole ylitsepääsemättömiä vaan ratkaistavissa tiedostavalla suunnittelutyöllä ja huolellisella toteutuksella.

Mutta onko digitalisaatiokehityksen huumassa muistettu huomioida kaikkien asiakasryhmien tarpeet? Suomen julkishallinnon aktiivisena tavoitteena on ollut jo usean vuoden ajan digitalisoida palveluja.

Digitaalisilla palveluratkaisuilla on pyritty helpottamaan ihmisten arkipäiväistä asiointia. Huhtikuussa voimaan tulleella lailla digitaalisten palvelujen tarjoamisesta on jatkettu ja täydennetty tätä tärkeää verkkopalvelujen kehitystyötä.

Saavutettavuuden edistäminen on yhteiskunnallisesti tärkeää työtä

Kun saavutettavuus otetaan osaksi digitalisaation kehittämistyötä, se hyödyttää meitä kaikkia. On hyvin todennäköistä, että verkkopalvelun käyttäjämäärät nousevat silloin, kun palvelu noudattaa saavutettavuuden vaatimuksia.

Liiketoiminnan vastuullisuusvaatimusten kasvaessa julkisten palveluntarjoajien lisäksi myös yksityisten yritysten tulisi mielestäni nähdä saavutettavuudesta huolehtiminen kilpailuetuna muihin palveluntarjoajiin nähden. Kaikkien suomalaisten tulee jatkossakin pystyä toimimaan täysivertaisena osana yhteiskuntaamme – myös digitaalisesti.

Jo ensimmäisellä harjoitteluviikolla pääsin mukaan saavutettavuutta edistävien toimijoiden mielenkiintoisiin kohtaamisiin ja palavereihin. On hienoa saada konkreettista kokemusta siitä, kuinka digimaailman yhdenvertaisuutta edistetään. Odotan innolla mitä kaikkea tämän kesän aikana opinkaan.

Kirjoittaja

Milja Rauhansalo

korkeakouluharjoittelija, saavutettavuuden valvonnan yksikkö
Etelä-Suomen aluehallintovirasto